I

...

Emme

juuri muuta voi kuin käyttää aikamme äärimmäisen hyvin.

Laajin

tutkimusmatka, ihmiskunnan historian rohkein seikkailu on alkanut.

Olen

lukenut hänen romaanikäsikirjoituksensa.

Hän

ehti kirjoittaa kirjan ja näytelmän.

Mutta

mitä merkitsee esimerkiksi puun kaatuminen, jollei sitä ole kukaan kuvaamassa? Akilleus ei olisi mitään ilman Homerosta, jokainen hahmo jäisi varjoksi ilman kronikoitsijaa, joka kertomuksessaan antaa sille kiinteän muodon, tai taiteilijaa, joka muodostelee sen uudelleen kuvan kaltaiseksi. Taiteilija saa elämältä ääriviivat, jonka puitteissa hän voi maalata taulunsa. Niinpä tietäisimme hyvin vähän esi-isiemme kohtaloista, jos meillä olisi vain vähäiset jäänteet heidän elämästään, muutamat kirjeet ehkä, joita he ovat eri henkilöille lähettäneet. Vain tuo runoilija tuo heidän kohtalonsa jälkimaailman tietoisuuteen.

Kivi

oli kuitenkin sen verta tiukassa, etten saanut sitä pois.

Ajaessani

nurmikkoa törmäsin pahasti törröttävään kiveen. Potkaisin sitä ja se tuntui liikkuvan. Ajattelin poistaa sen siitä seuraavana päivänä.

Kännykkä

herjasi, että lataus on melkein lopussa. Laitoin sen lataukseen.

Kaikki

me jollain tavalla kulkeudumme elämämme läpi. Oivalliset strategikot, kuten esimerkiksi Paasikivi, käyttää käytettävissä olevan ajan ja tutkii erilaisia vaihtoehtoja, irrottaa otteensa ongelmasta, jos siihen on aikaa, ja palaa käytettävissä olevan ajan puitteissa siihen ja tekee ratkaisunsa, joka on paras mahdollinen, jonka hän on siinä ajassa pystynyt luomaan.

Nyt

pääsi kulkemaan tosiaan jo Hakamäentien ali.

Ajaessani

huoltoasemalle, sain huomata, että Hakaniementien ali pääsi nyt.

Hain

kanisterilla bensaa ruohonleikkuriin.

Mutta

todellisuudessa hänen verraton tarmonsa ilmaantui ehkä vielä suurenmoisempana silloin, kun oli hankittava laivasto puoli pakolla, luotava ja varustettava se tuhansista vastuksista huolimatta.

Helposti

unohdamme, että parhaimmankin kirjan on joku kirjoittanut.

Suurissa

saavutuksissa nähdään ennen kaikkea sankarin dramaattiset, maalaukselliset hetket: Caesar menossa Rubiconin yli, Napoleon Arcolen sillalla. Varjoon jäävät merkitykselliset valmisteluvuodet, historiallisen saavutuksen henkinen, kärsivällinen, järjestelmällinen, asteittainen kehitys.

Mutta

yllättävästi ruuvi kääntyy vielä kerran, - viimeisen kerran.

Tuona

löytöretkien kautena jokainen kansa valvoi kateellisena kuin kauppias ainakin, että jokaisen retken tulokset pysyivät salaisina.

Ruuvi

kiertyi yhä syvemmälle.

Mutta kuinka

- ja siinä piileekin salaisuus - saattoi Maghellanes etukäteen tietää, kuinka tässä käy?
Jos joku muu merenkulkija olisi nähnyt sen ennen Maghellanesia, silloin ei Maghellanes - merkillinen tilanne! - olisikaan kuuluisa löytäjä, jollaisena historia häntä kunnioittaa, vaan ainoastaan jäljittelijä, vieraan saavutuksen anastaja. Silloin Maghellanesin salmea nimitettäisiin hänen mukaansa yhtä vähäisellä syyllä kuin Amerikkaa sen miehen, Amerigo Vespuccin, mukaan, joka ei ole sitä löytänyt.